Akateemikko Markku Kulmala on saanut Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon. Tieteellisestä elämäntyöstä jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.

Kulmala on ilmakehän pienhiukkasten fysiikan ja kemian tutkimuksen edelläkävijä ja alan johtavia asiantuntijoita maailmassa. Kulmalan tutkimukset liittyvät erityisesti ilmakehän ilmiöihin, ilmakehän ja maanpinnan vuorovaikutuksiin sekä ilmastonmuutokseen ja ilman epäpuhtauksiin. Hänen tieteellinen työnsä on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastoon vaikuttavista mekanismeista.

”Aloitin nuorena poikana kesätyöt metsässä, olin istuttamassa puuntaimia ja tein raivaustöitä. Se oli alku elämänmittaiselle kiinnostukselle”, Kulmala kertoo.

Kulmala on valmistunut fysiikan tohtoriksi vuonna 1988. Ilmakehätutkijan ura oli oralla jo Kulmalan pro gradu -tutkielmassa, joka käsitteli uusien ja uusiutuvien energialähteiden riskejä:

”Huomasin, että riskeistä, jotka tulevat ilmakehän kautta ihmisten terveyteen ja luontoon, ei tiedetty mitään. Tätä ryhdyin tutkimaan.”

”Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudella vuonna 1986 oli suuri vaikutus urallani. Sen myötä ymmärsimme, miten radioaktiivinen aine kulkeutuu ilmakehän kautta metsiin, kasveihin ja maaperään ja miten materia liikkuu ympäristössä. Joitakin vuosia ydinonnettomuuden jälkeen perustimme Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman tuntumaan ensimmäisen SMEAR-mittausaseman, joka havainnoi ilmankehän ja metsien vuorovaikutusta.”

Kulmalan tutkimusryhmällä on tällä hetkellä Suomessa neljä SMEAR-asemaa (Station for Measuring Earth Surface - Atmospheric Relations). Hyytiälässä sijaitseva SMEAR II -asema mittaa ympärivuorokautisesti yli 1200 muuttujaa liittyen alueen ilmakehään, maaperään ja kasvillisuuteen.

ACCC-lippulaiva kehittää ratkaisuja ilmaston ja ilmanlaadun parantamiseksi

Markku Kulmala toimii Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professorina. Hän johtaa myös yliopiston Ilmakehätieteiden keskusta INARia, joka tekee tutkimusta sekä molekyylitasolla että globaalilla tasolla. Tutkimus on monitieteistä ja perustuu niin fysiikkaan, kemiaan, meteorologiaan, metsätieteisiin, ympäristötieteisiin kuin yhteiskunnallisiin tieteisiin.

Parhaillaan Kulmala toimii johtajana myös Suomen Akatemian kahdeksanvuotisessa (2020–2028) lippulaivaohjelmassa Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC). Osaamiskeskus kehittää ratkaisuja ilmaston ja maailman ilmanlaadun parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja ilmansaasteista sekä tuottaa tutkimustietoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja päättäjien tueksi. Aiemmin hän veti useita vuosia ilmakehätutkimuksen huippuyksikköä.

Globaalissa ilmakehätutkimuksessa Markku Kulmala on keskeisessä roolissa, erityisesti kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kehittäjänä. Hän on ollut mukana useassa kansainvälisessä tutkimusprojektissa ja julkaissut uransa aikana lukuisia tieteellisiä artikkeleita alan huippulehdissä.

”Tulevaisuuden haaveeni on, että tutkimusasemat säilyvät toiminnassa Suomessa seuraavat sata vuotta. Meillä on maailman pisin ja kattavin ilmakehän aerosolien, kasvihuonekaasujen ja energiavirtojen mittaussarja ja olemme tässä asiassa maailman parhaita, ellemme itse lopeta toimintaa.”

”Toinen haave on tietenkin se, että mittausasemia olisi Suomen lisäksi ympäri maailmaa. Ne ovat merkittäviä, jotta pystymme tulevaisuudessa vastaamaan ilmastonmuutoksen, hengitysilman laadun sekä veden ja ravinnon riittävyyden kaltaisiin globaaleihin haasteisiin.”

Markku Kulmala 

• Tieteen akateemikko vuodesta 2017
• Akatemiaprofessori vuosina 2017-2021, 2011-2015, 2004-2009
• Ilmakehäntutkimuksen huippuyksikön johtaja vuosina 2002-2019
• ACCC-lippulaivan johtaja 2020-2028
• Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori
• Palkittu aiemmin mm. Wihurin kansainvälisellä palkinnolla vuonna 2017 ja Suomen tiedepalkinnolla vuonna 2003

Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto

• Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus
• jaetaan tieteellisestä elämäntyöstä
• jaettu vuodesta 1945 lähtien
• arvoltaan 30 000 euroa

Lähteet: Suomalaisen Tiedeakatemian tiedote ja Suomen Akatemian rahoituspäätökset

Kuva: Matti Immonen