Akatemiaprofessori Heikki Pihlajamäki saa ruotsalaisen Gad Rausing -palkinnon ansiokkaasta humanistisesta tutkimuksesta. Hän on Helsingin yliopiston vertailevan oikeushistorian professori ja hänet palkitaan informatiivisesta ja innovatiivisesta vertailevan oikeushistorian tutkimuksesta.

Palkinto jaetaan Ruotsin Kuninkaallisen humanististen tieteiden akatemian (Kungl. Vitterhetsakademien) juhlassa Tukholmassa 20. maaliskuuta. Palkintosumma on 1,5 miljoonaa Ruotsin kruunua.

"Palkinto on hieno yllätys. Näen tämän rohkaisuna paitsi itselleni myös koko oikeushistorian tutkimusympäristölle, joka on viime vuosikymmeninä edistynyt merkittävästi sekä kansainvälisesti että Pohjoismaissa. Tutkimusala on kasvanut kansallisesta tieteestä eurooppalaiseksi ja globaaliksi. Se käyttää historiallisia, juridisia ja yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä lakien ja yhteiskunnallisten muutosten ymmärtämiseksi. Oikeushistorioitsijoina käymme kollegoiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua ajankohtaisista teemoista kuten kolonialismista sekä kulttuurien ja uskontojen kohtaamisista", kertoo Heikki Pihlajamäki.

Palkintoperusteluiden mukaan Pihlajamäki on vaikuttanut merkittävästi oikeushistorian kansainvälisellä kentällä empiirisen ja teoreettisen terävyytensä sekä laajan kronologisen ja globaalin näkökulmansa ansiosta. Hänen tutkimukselleen on ominaista syvä näkemys menneisyyden juridisista teknisistä piirteistä ja kyky paljastaa vertailevilla menetelmillä oikeudellisia periaatteita ja käytäntöjä sekä niiden oikeusfilosofisia perusteita.

Tutkimus kattaa laajoja aikaperspektiivejä keskiaikaisesta kanonisesta oikeudesta nykyaikaan Ruotsissa ja Suomessa, Baltian maissa, Venäjällä ja Ranskassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Pihlajamäen työ on viitoittanut oikeushistorian tutkimukselle uusia suuntia ja johtanut tuloksiin, jotka ovat pysyvästi merkittäviä.

"Oikeusjärjestelmiä ja lainsäädäntöä on pitkään pidetty ensisijaisesti kansallisina asioina. Heikki Pihlajamäen tutkimus osoittaa, mitä pitkällä aikavälillä tapahtuu erilaisten kansallisten oikeusjärjestelmien ja oikeuskäsitysten kohdatessa ja murtuessa. Hän käsittelee esimerkiksi sitä, miten oikeudenkäyttö organisoitiin ja neuvoteltiin Amerikan mantereen eurooppalaisen kolonisoinnin yhteydessä ja miten siirtomaamaiden oikeusperinteet johtivat erilaisiin ratkaisuihin eri suuntiin”, kertoo Rausing-komitean puheenjohtaja, Uppsalan yliopiston musiikkitieteen professori Lars Berglund.

Pihlajamäki on tehnyt kattavan tutkimuksen siitä, miten oikeudenkäyttö ja oikeuskäsitykset kohtasivat ja neuvoteltiin uudelleen Ruotsin vallattua Liivinmaan suurvaltakaudellaan. ”Hänen tutkimuksensa antavat aivan uutta tietoa lainsäädännön ja oikeudenkäytön moninaisuudesta ja muutosprosesseista", korostaa Berglund.

Akatemiaprofessuurissa vertaillaan varhaismodernia siirtomaaoikeutta

Akatemiaprofessorikaudellaan vuosina 2021–2026 Pihlajamäki tutkii vertailevan oikeushistorian keinoin varhaisen uuden ajan keskeisten siirtomaavaltojen – Englanti, Alankomaat, Espanja ja Portugali –merentakaisia oikeudellisia ratkaisuja. Siirtomaiden oikeusjärjestyksiä tutkitaan siirtomaavaltojen keskiaikaisen oikeuden ja eurooppalaisen oikeuskehityksen näkökulmasta. Tutkimuksessa myös vertaillaan eri siirtomaaoikeuksia keskenään. 

Gad Rausingin palkinto myönnetään vuosittain merkittävälle pohjoismaiselle humanistisen aihealueen tutkijalle ja se on Kuninkaallisen humanististen tieteiden akatemian suurin palkinto. Palkinnon perustivat vuonna 2002 Gad Rausingin lapset isänsä muistoksi. Gad Rausing (1922–2000) oli akatemian kunniajäsen, arkeologian tohtori sekä arkeologian ja kulttuurihistorian suojelija.

Akatemia myöntää vuosittain useita palkintoja ja mitaleja ansioituneille humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille tutkijoille ja opettajille. Gad Rausing -palkinto, Ann-Kersti ja Carl-Hakon Swenson -palkinto humanistisesta ja yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja Rettig-palkinto ovat suurimpia palkintoja, jotka jaetaan kunkin lahjoittajan toiveiden mukaan. Lisäksi on useita pienempiä palkintoja.

Kuningatar Lovisa Ulrika perusti akatemian vuonna 1753. Akatemian ensisijaisena tarkoituksena on edistää ja rahoittaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta sekä kulttuuriperinnön säilyttämistä.

Lähteet: Ruotsin Kuninkaallisen humanististen tieteiden akatemian tiedote ja Suomen Akatemian rahoituspäätökset

Kuva: Marja Ruusu