Professori Heli Jantunen, emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja tutkimusprofessori Merja Penttilä ovat uusia tieteen akateemikoita, joille tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi akateemikon arvonimen 19.1.2023. Uusia akateemikoita sekä vuonna 2020 arvonimen saanutta Kaisa Häkkistä juhlittiin arvonimen luovutustilaisuudessa helmikuun alussa Ravintola Töölössä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapumassa akateemikon arvonimen luovutustilaisuuteen Ravintola Töölöön. Hänet vastaanottivat Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Johanna Myllyharju ja Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola.

Tilaisuuden alussa The Golden Horns -yhtye esitti taiteen akateemikko, kapellimestari Jorma Panulan säveltämän Akateemikko-fanfaarin.

Tilaisuuden avasi Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola, joka puheessaan korosti tutkitun tiedon merkitystä koko yhteiskunnalle:

”Kyky ratkaista yllättäviäkin haasteita perustuu laadukkaalle ja pitkäjänteiselle tutkimustyölle. Akateemikoiden kautta kansalaisille ja tiedon käyttäjille tulee tutuksi se, miten tutkittua tietoa syntyy sekä se, minkälaista ammattitaitoa, integriteettiä rohkeutta ja tinkimättömyyttä hyvän tutkimuksen tekeminen ja tutkitun tiedon vieminen yhteiskunnan hyväksi edellyttää.”

”Akateemikot toimivat myös esikuvina ja roolimalleina erilaisista urapoluista tieteen huipulle. He ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueilleen. Heidän työllään on monimuotoista, laajempaa merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa”, arvioi Eerola akateemikkojen merkitystä.

”Tiedettä tarvitaan tänä päivänä kiistatta enemmän kuin koskaan”, totesi myös presidentti Niinistö.

”Nykyisessä ajassamme, jossa totuutta haastetaan monin tavoin, tutkimukseen perustuva tieto on yksi demokraattisen yhteiskunnan koossapitäjistä. Vapaa ja menestyvä yhteiskunta pohjaa tiedolle ja totuudelle. Kun käytettävissämme on luotettavaa tietoa, olemme me vähemmän alttiita disinformaatiolle ja muille pahantahtoisillekin vaikuttamisyrityksille. Tieto on myös vastavoimaa tietämättömyydelle ja valheille, se toimii järjen äänenä.”

Uusia akateemikkoja Niinistö onnitteli lämpimästi: ”Ansioluettelonne kertovat paljon. Olette tehneet merkittävää työtä yhteiskuntamme eduksi.”

”Akateemikot kautta historian ovat olleet lisäämässä ymmärrystämme lääketieteestä, kielitieteestä, tekniikasta, yhteiskunnan lainalaisuuksista, biotieteistä, historiastamme. Akateemikkojen työ on vaikuttanut teknologian kehitykseen, elinkeinoelämään, oikeusvaltioajatteluun tai elinolojen paranemiseen. Heitä ja heidän saavutuksiaan on monessa hyödynnetty ja heistä on monessa oppia otettu. Akateemikot ovat omilla tutkimuksillaan olleet paitsi viemässä yhteiskuntiamme eteenpäin, ovat heistä monet myös nousseet arkisen keskusteluilmapiirin yläpuolelle toimimalla tieteen ja tieteellisen tiedon puolestapuhujina”, summasi Niinistö akateemikoiden merkitystä.

Presidentti Niinistön puhe on luettavissa kokonaisuudessaan tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilta.

Presidentti Niinistö luovuttamassa nimityskirjat Kaisa Häkkiselle, Heli Peltolalle ja Martti Koskenniemelle. 

Akateemikot Merja Penttilä ja Martti Koskenniemi, presidentti Sauli Niinistö, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola sekä akateemikot Kaisa Häkkinen ja Heli Jantunen.

Keitä ovat uudet akateemikot?

Emeritaprofessori Kaisa Häkkinen sai akateemikon arvonimen vuonna 2020. Häkkisen keskeisimpiä tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria.  Häkkinen on tunnettu erityisesti etymologisista ja sanahistoriallisista tutkimuksistaan. Tällä vuosituhannella hän on perehtynyt erityisesti vanhaan kirjakieleen ja Agricolan kielen tutkimukseen.

Häkkinen on toiminut Åbo Akademin suomen kielen ja kirjallisuuden vt. professorina ja professorina vuosina 1993–1999 sekä Turun yliopiston suomen kielen professorina 1999–2015. Häkkinen toimi myös Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina 2004–2009.

Lisää akateemikko Häkkisen urasta ja tutkimuksesta

Professori Heli Jantunen tunnetaan kansainvälisesti elektroniikan materiaalien tutkimuksesta ja erityisesti pioneerityöstään keraamisen elektroniikan parissa. Erityisen ansioitunut Jantunen on matalien lämpötilojen keraamikomponenttien tutkimuksessa ja sovelluksien kehittämisessä. Aihepiiri on huomattavan merkittävä elinkeinoelämälle. Elektroniikka liittyy keskeisesti yhteiskunnan eri toimintoihin kulutuselektroniikasta teollisuuteen, liikenteeseen ja lääketieteen tekniikkaan. Siksi myös sen kokonaisvaltainen energiatehokkuus on tärkeää.

Jantunen on toiminut Oulun yliopiston teknillisen fysiikan professorina vuodesta 2004 ja Mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtajana vuodesta 2008.

Lisää akateemikko Jantusen urasta ja tutkimuksesta

Emeritusprofessori Martti Koskenniemi on yksi kansainvälisen oikeuden johtavista tutkijoista maailmassa. Hän on vaikuttanut monella tavalla kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun 30 viime vuoden aikana. Koskenniemen keskeisiä tutkimuskohteita ovat kansainvälisen oikeuden historia, valtioseuraanto, ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden fragmentaatio.

Koskenniemi on toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorina vuodesta 1994 ja perustamansa Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castrén -instituutin johtajana vuodesta 1997 lähtien.

Lisää akateemikko Koskenniemen urasta ja tutkimuksesta

Tutkimusprofessori Merja Penttilän keskeinen tutkimuskohde on uusien, fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotantoprosessien kehittäminen. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet niin kutsutut solutehtaat, elävät mikrobit, joiden toimintaa ymmärretään ja muokataan siten, että ne tuottavat biopohjaisia tuotteita esimerkiksi energia-, terveys- ja materiaalisovelluksiin. Mikrobisolutehtaissa voidaan valmistaa muun muassa bioetanolia, ihmisen vasta-aineita, eläinperäisiä ruoka-aineita kuten kananmunan valkuaista sekä uusia materiaaleja, joissa yhdistyvät luonnonmateriaalien parhaimmat ominaisuudet, kuten keveys, kestävyys, joustavuus ja kierrätettävyys.

Penttilä on toiminut vuodesta 1999 bioteknologian tutkimusprofessorina VTT:llä. Vuoden 2016 alusta hän on myös ollut osa-aikaisesti synteettisen biologian professorina Aalto-yliopistossa.

Lisää akateemikko Penttilän urasta ja tutkimuksesta

Tieteen akateemikko on Suomessa korkein arvonimi, jonka ansioitunut tutkija voi saada. Arvonimen myöntää tasavallan presidentti Suomen Akatemian esityksestä, ja arvonimi voi samanaikaisesti olla 16 erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä.

Tutustu tieteen akateemikoihin Suomen Akatemian verkkosivuilla

Teksti: Tiina Salo
Kuvat: Markus Sommers, Kenneth Gustafsson.