Videot

Akatemiatutkija Timo Miettinen sai vuoden 2023 akatemiapalkinnon Eurooppa- ja EU-tutkimuksestaan, jossa yhdistyvät perustutkimus, aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja näkökulmien tuominen poliittisen päätöksenteon tueksi. Miettinen tutkii nyky-Euroopan taustalla vaikuttavia ideoita ja aateperintöjä, erityisesti politiikan ja yhteiskunnallisen ajattelun näkökulmasta.

Apulaisprofessori Simo Hosio sai vuoden 2023 akatemiapalkinnon ansioistaan sovelletun joukkoistamisen hyödyntämisestä esimerkiksi nuorten mielenterveyden, selkäkivun, unen laadun ja Parkinsonin taudin hoitamisessa. Hosio tutkii, miten suurten ihmisjoukkojen hajautettu äly saadaan teknologian, kuten internetin, tekoälyn ja algoritmien avulla hyötykäyttöön erityisesti terveyshaasteissa. 

Vuoden 2022 akatemiapalkinnon saanut apulaisprofessori Ville Vuorinen toteuttaa 3D-virtaussimulointeja supertietokoneilla. Se mahdollistaa tarkkaa tietoa esimerkiksi tuulivoimalan ympäristön ilmavirtauksista tai vedyn palamisesta. Vuorisen tutkimuksessa korostuvat energiatehokkuus ja päästöttömyys. Koronapandemian aikana hän selvitti virtaussimulointien avulla virusten leviämistä hengitysilmassa.

Vuoden 2022 akatemiapalkinnon saanut akatemiatutkija Riikka Puhakka on tutkimuksessaan tarkastellut laajasti ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta, erityisesti luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulmasta. Hän on tehnyt monitieteistä tutkimusyhteistyötä yhteiskuntatieteellisessä ympäristötutkimuksessa ja maantieteessä. Puhakka tuo tutkimusaiheissaan esille elinympäristön yhteyttä ihmisen terveyteen.

Akateemikko Markku Kulmala on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. Hän on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista. Kulmalan tutkimusryhmä selvittää ihmistoiminnan ja luonnollisten prosessien vaikutusta ilmastoon ja ilman laatuun. Tutkimuksella on merkittävät ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

Akateemikko Ilkka Niiniluoto on tehnyt merkittävän uran tiedeyhteisössä ja yliopistomaailmassa. Filosofina hän on kirjoittanut laajasti tieteen luonteesta ja tieteellisestä ajattelusta. Hän on koko uransa ajan ollut aktiivinen ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Hän on osallistunut yliopistojen uudistamiseen ja yliopistoista käytävään keskusteluun.

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lippulaivat ovat huippututkimusta toteuttavia osaamiskeskittymiä. Lippulaivaohjelma vahvistaa tutkimuksen, yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä. Lippulaivat luovat tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin.

Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC on tutkimuksen lippulaiva ja huippututkimuksen keskittymä, jonka avulla lisätään ymmärrystä ilmastonmuutoksesta sekä ilmanlaadun heikkenemisestä. ACCC hyödyntää tutkimustietoa Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä metsien ja maan hiilensidontaa kasvattamalla sekä ilmanlaadun parantaminen globaalisti.

GeneCellNano-lippulaivan tavoitteena on tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon geeni-, solu- ja nanoteknologian avulla. Se kehittää uusia hoitoja sydän- ja verisuonitauteihin ja silmänpohjan ikärappeumaan sekä aivo-, munasarja- ja virtsarakon syöpään. Lippulaiva pyrkii edesauttamaan suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista hyvinvointia.

FinnCERES-lippulaiva kehittää uusia biopohjaisia – erityisesti puupohjaisia – materiaaleja tukemaan kestävää taloudellista kasvua. Uudenlaisia materiaaleja voi käyttää mm. vaatteissa, kotitaloustarvikkeissa, ilman- ja vedenpuhdistusjärjestelmissä ja energian talteenottojärjestelmissä. Lippulaiva vastaa resurssien riittävyyden, ilmastonmuutoksen ja elämänlaadun globaaleihin haasteisiin.

InFLAMES-lippulaivan tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu huippuluokan immunologisen tutkimuksen ja lääke- sekä diagnostiikkakehityksen keskittymä. InFLAMES pyrkii uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja varsinaiseen lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Tavoitteena on, että täsmähoidot voidaan räätälöidä kullekin potilaalle sopiviksi.

Metsätutkimukseen keskittyvä UNITE-lippulaiva pyrkii tekemään Suomesta metsäbiotalouden ja metsätiedon, paikkatietoteknologian sekä pelillistämisen johtavan osaamiskeskuksen. Se hyödyntää pelillisiä vuorovaikutuksen muotoja luonnon, ihmisen ja koneiden kesken. Pelillisyyden keinoin tehostetaan puunhankintaa ja edistetään luonnon virkistyskäyttöä ja turvataan metsien käytön kestävyys.

Suomen tekoälykeskus (FCAI) on kansallinen tekoälyn osaamiskeskittymä. Sen visio on kehittää aidosti älykkäitä tekoälyjä, jotka toimivat todellisten ihmisten kanssa epätäydellisessä maailmassa. Lippulaiva on keskeinen toimija Suomen tekoälyohjelman toteuttamisessa: teollisuuden, terveydenhuollon ja työelämän uudistamisessa sekä tutkimukseen perustuvien innovaatioiden käyttöönotossa.

Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikkö (EuroStorie) tutkii eurooppalaista oikeuskulttuuria, arvoja ja ihanteita kertomuksina yhteisten juurien ja kansallisten erityispiirteiden kaltaisina teemoina. Yksikkö selvittää, kuinka totalitarismin kokemus sai eurooppalaiset luomaan idean uudesta demokraattisesta Euroopasta ja miten tämä vaikuttaa EU:n toiminnassa.

Kompleksitautien genetiikan huippuyksikkö pyrkii tunnistamaan monitekijäisten sairauksien syntyyn vaikuttavia mekanismeja. Tämä mahdollistaa sairauksien tarkemman ennustamisen, ehkäisyn, diagnosoinnin ja hoidon. Tutkimus perustuu suomalaisiin väestö- ja potilastutkimuksiin sekä laajaan kokemukseen tautigenetiikan tutkimuksesta. Yksikkö kehittää näihin tietovarantoihin perustuvaa toimintatapaa.

Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikkö tutkii identiteetin muodostumista muinaisen Lähi-idän imperiumeissa. Se käyttää mm. sosiologian ja arkeologian metodeja ja teorioita sekä hyödyntää kulttuuriperinnön tutkimusmenetelmiä. Tutkijat pyrkivät ymmärtämään imperiumien vaikutuksia sosiaalisten ryhmien muodostumiseen ja toimintaan sekä paikallisten ja vähemmistöidentiteettien muodostumiseen.

Kantasolumetabolian huippuyksikkö keskittyy kantasolujen aineenvaihdunnan merkitykseen niiden toiminnassa ja ylläpitämisessä. Huippuyksikkö tutkii, kuinka kantasolujen toimintaa voidaan ohjata säätelemällä niiden aineenvaihduntaa ja näin edesauttaa kantasolupohjaisten hoitojen kehittämistä. Kantasolututkimus mahdollistaa uusia hoitostrategioita esimerkiksi syöpään ja hermostorappeumasairauksiin.

Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö selvittää mallin tuntemattomia kertoimia tai funktioita epäsuorilla mittauksilla. Inversiomallinnus eli käänteinen mallintaminen on yksi sovelletun matematiikan ja fysiikan aktiivisimmista tutkimusaloista. Sen matemaattiset tulokset ovat välittömästi hyödyksi soveltajille. Tutkimusta voidaan hyödyntää esim. lääketieteessä ja ilmakehämalleissa.

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö tutkii ikääntymisen ja hoivan muutosta. Tutkimus yhdistää arkielämän monimuotoistumisen analyysin yhteiskunta- ja politiikkatason tutkimukseen sosiaalipolitiikan, sosiologian ja gerontologian tutkijoiden yhteistyönä. Erityisesti ylikansallisuuden ja digitalisaation vaikutukset ikääntymiseen ja hoivaan ovat tutkimuskohteena.

Kvanttiteknologian huippuyksikkö yhdistää alan tieteellisen ja teknologisen kärkiosaamisen sekä huipputason tutkimusinfrastruktuurin, joiden avulla tähdätään kvantti-ilmiöiden hyödyntämiseen kiinteän olomuodon kvanttilaitteissa ja -sovelluksissa. Tavoitteena on luoda uusia ratkaisuja kvanttikoherenssin ja dissipaation hallintaan ja kehittää uudenlaisia kvanttilaitteita ja hybridiarkkitehtuureja.

Kokemuksen historian huippuyksikkö tutkii, miten ihmisten kokemukset syntyvät, miten niitä tulkitaan ja miten ne vaikuttavat yksilön suhteeseen yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tutkimus kohdistuu kolmeen yhteiskunnalliseen ilmiöön: eletty usko, eletty kansakunta ja eletty hyvinvointivaltio ja niissä syntyvät sosiaaliset rakenteet ja instituutiot. Tutkimuksen aineistona ovat Suomen ja Euroopan historia.

Kasvaingenetiikan huippuyksikkö lisää ymmärrystä perimän toiminnasta käyttämällä hyväksi kansainvälisissä suurhankkeissa tuotettua tietomassaa ja suomalaisessa väestössä olevia ainutlaatuisia potilasryhmiä. Näiden tunnistamiseen käytetään kansallisia rekistereitä. Yksikkö edesauttaa genomitiedon hyödyntämistä kansalaisten terveyden hyväksi uusien läpimurtohavaintojen kautta.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö kokoaa yhteen avaruusplasmafysiikan ja -romun kärkiosaamisen lisätäkseen avaruuden kestävää hyödyntämistä. Se haluaa turvata satelliittien kiertoradat tutkimuksen turvin sekä mullistaa kokeellinen avaruusfysiikka nanosatelliittien avulla. Huippuyksikkö hyödyntää kansainvälisten satelliittien uusinta kokeellista tutkimusta sekä suurteholaskentaa.