Kokonaiskustannusmalli

Suomen Akatemia samoin kuin yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset soveltavat niin sanottua kokonaiskustannusmallia. Malli koskee lähes kaikkia Akatemian rahoitusmuotoja. Kokonaiskustannusmalli vaikuttaa rahoituksen hakemiseen, rahoituspäätöksiin, rahoituksen käyttöön ja raportointiin.

Kokonaiskustannusmallin soveltaminen hakemusvaiheessa

  1. Hakija neuvottelee suorituspaikan kanssa ennen hakemuksen jättämistä siitä, miten suorituspaikka konkreettisesti tukee hanketta. Hakija ilmoittaa lomakkeella sekä hankkeen kokonaiskustannusarvion että rahoitussuunnitelman. Hakemus tulee laatia siten, että Akatemian rahoitusosuus tutkimuskuluista on enintään 70 prosenttia.
  2. Hakija ilmoittaa hakemuksessaan oman organisaationsa käyttämän henkilösivukuluprosentin, yleiskustannusprosentin ja tehollisen työajan kertoimen sellaisina, kuin ne ovat hakemuksen jättämishetkellä. Kokonaiskustannusmallin mukainen laskenta perustuu näiden laskennallisten kertoimien käyttöön. Hakija tarkistaa kertoimet oman organisaationsa hallinnosta. Organisaatio ilmoittaa Akatemian hakemuksissa käytettävän tehollisen työajan kertoimen laskettuna keskimääräisestä tehollisesta työajasta.
  3. Suorituspaikan sitoumuksen antaja tarkistaa, että hakemuksessa annetut yllä mainitut tiedot ovat organisaation hyväksymät ja sitoutuu niihin antaessaan suorituspaikan sitoumuksen.

Kokonaiskustannusmallin periaatteet ja määritelmät

Akatemia soveltaa kokonaiskustannusmallia hakemusten laatimisessa, rahoituspäätösten valmistelussa ja rahoituspäätöksissä ja niiden toimeenpanossa. Mallia sovelletaan myös maksatuspyynnöissä.

Akatemian rahoituksessa maksatuspyyntöön liittyvän raportoinnin lähtökohtana toimii liikekirjanpitoon perustuva projektikirjanpito, johon kirjataan projektin eli hankkeen välittömät kustannukset. Tämän lisäksi hankkeille kohdennetaan laskennallisia yleiskustannuksia ja henkilösivukustannuksia. Laskennallisista kustannuseristä toimitetaan Akatemian kirjaamoon vuosittain tiedoksi erilliset selvitykset, jotka perustuvat yhteisön tilinpäätökseen.

Akatemian rahoituspäätöksessä hyväksyttyä yleiskustannuskerrointa käytetään koko rahoituskauden ajan.

Määritelmiä

  • Kokonaiskustannusmalli on kustannuslaskentamalli, jossa kaikki organisaation kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti laskentakohteelle (esim. hankkeelle) riippumatta rahoituslähteestä. Lähtökohtana pidetään aiheuttamisperiaatteen mukaisia tehollisen työajan välittömiä kustannuksia. Sen lisäksi laskentakohteelle kohdistetaan suoraan muut välittömät kustannukset sekä välilliset kustannukset henkilösivukustannuskertoimen ja yleiskustannuskertoimen avulla. Kokonaiskustannusmallissa kukin rahoittaja päättää oman osuutensa kokonaiskustannusten rahoituksesta omien periaatteittensa mukaisesti.
  • Tehollinen työaika tarkoittaa laskentakohteelle kohdistettua tehtyä työaikaa, joka ei sisällä palkallisia tai muita poissaoloja.
  • Palkallinen poissaolo kattaa kaikki palkkakustannukset, jotka johtuvat lakisääteisistä tai muista poissaoloista, esimerkiksi vuosilomasta, lapsen syntymästä ja hoidosta johtuvasta vapaasta, sairaus- ja koulutusajasta sekä ammattiyhdistystoiminnan, työsuojelun, yhteistoiminnan ym. palkallisen työehtosopimusten ja työlainsäädännön mukaisesta ajasta.
  • Välittömät kustannukset sisältävät tyypillisesti välittömiä palkkakustannuksia sekä hankkeeseen kohdistuvia erityislaitteiden kustannuksia ja erityistilojen vuokria, matkakuluja tai muita olennaisia (suoraan kohdistettavissa olevia) tutkimuskustannuksia, esimerkiksi kemikaaleja tai palveluhankintoja.
  • Henkilösivukustannuskerroin lasketaan prosenttiosuutena laskentakohteelle kohdistettujen välittömien palkkojen määrästä. Kertoimen käyttö tarkoittaa käytännössä henkilösivukustannusten kohdistamista keskimääräisinä. Laskettaessa keskimääräistä henkilösivukustannuskerrointa, loma-ajan palkka ja lomaraha kohdistetaan välillisinä kustannuksina suoriteperusteella hankkeen aikana ansaitun (ei siis pidetyn) loman perusteella.
  • Yleiskustannukset kohdistetaan lopullisille laskentakohteille yleiskustannuskertoimen avulla, joka lasketaan prosenttiosuutena tehollisen työajan palkkojen ja henkilösivukustannusten yhteismäärästä. Osa yleiskustannuksista jakautuu yliopiston kaikille tehtäville. Jos organisaation eri tehtäväkokonaisuuksien kustannusrakenteet poikkeavat olennaisesti toisistaan, on eri tehtäväkokonaisuuksille laskettava omat yleiskustannuskertoimensa. Yliopistossa yksinomaan yhdellä tulosalueella (esim. opetuksessa) syntyvät kustannukset tulee aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kohdistaa pelkästään tälle tulosalueelle.
  • Omarahoitusosuus tarkoittaa organisaation omaa rahoitusosuutta yhteisrahoitteisen hankkeen kokonaiskustannuksista, josta on vähennetty kaikkien muiden rahoittajien osuudet. Yliopisto tai tutkimuslaitos voi rahoittaa omaa osuuttaan rahoitusehtojen puitteissa esimerkiksi toimintamenoihin saadulla valtionavulla, liiketoiminnan tai elinkeinotoiminnan tuotoilla, lahjoitusvaroilla tai muulla ulkopuolisella rahoituksella.
  • Rahoittaja voi ehdoissaan määritellä erilaisista syistä joitakin kustannuseriä tukikelvottomiksi. Nämä voivat olla esimerkiksi tukikelpoisuusajan ulkopuolisia kustannuksia tai muutoin kyseessä olevan toiminnan toteuttamiseen liittymättömiä kustannuksia, veroja tai rahoituskustannuksia. Investointikustannusten sijasta tukikelpoisiksi hyväksytään usein poistot.

Lisätietoja

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?

Ota yhteyttä