Gluteeni-intoleranssi - genomista yksilöllistettyyn terveyteen ja hyvinvointiin (DIG IN Health)

Mikä on tutkimushankkeenne ydin? Mitä tutkitte ja miksi?

Keliakia on ravinnon gluteenin aiheuttama autoimmuunisairaus, jonka puhkeamiseen vaaditaan geneettinen alttius (HLA DQ2 tai DQ8). Samasta perinnöllisestä alttiudesta huolimatta, keliakian kliininen kuva vaihtelee merkittävästi yksilöiden välillä. Joillakin potilailla tauti ilmenee pääasiassa suolisto-oireina ja toisilla puolestaan suoliston ulkopuolella esimerkiksi iho-oireina. Lisäksi osa potilaista on lähes kokonaan oireettomia. Myös taudin puhkeamisiässä on suurta vaihtelua ja osa sairastuu jo lapsuusiässä mutta diagnoosi voidaan tehdä myös vasta myöhemmällä iällä. Suurin osa diagnosoiduista keliakiapotilasta paranee gluteenittomalla ruokavaliohoidolla, mutta tiukasta ruokavaliohoidosta huolimatta joukko potilaista kokee oireita dieetin aikana. Pieni osa ei reagoi hoitoon laisinkaan ollen näin vaarassa kehittää ohutsuolen lymfooman. Näissä tapauksissa tautia hoidetaan myös immunosupressiivisella lääkityksellä. Tästä huolimatta, tällaisen refraktaarisen keliakian ennuste on tänä päivänä huono. Syitä näihin edellä mainittuihin eroihin kliinisessä kuvassa ei kuitenkaan tunneta, mikä vaikeuttaa diagnostiikan ja hoidon yksilöllistä suuntaamista. ”Gluteeni intoleranssi - genomista yksilöllistettyyn terveyteen ja hyvinvointiin (DIG in Health)” – projektimme keskiössä onkin selvittää mistä nämä erot taudinkuvassa johtuvat ja tätä tietoa hyödyntämällä kehittää parempaa yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa keliakiapotilaille.  

Nykyään puhutaan paljon moni- ja poikkitieteisyydestä sekä tieteidenvälisyydestä. Ovatko ne vain kuluneita, päälle liimattuja yhteistyön muotihokemia vai onko niillä joku selkeä välineellinen merkitys hankkeessanne?

Projektissa integroidaan genomista ja biolääketieteellistä dataa kliinisiin ja epidemiologisiin havaintoihin. Tämä lähestymistapa mahdollistaa keliakian kehittymistä, sen taudinkuvaa ja hoitovastetta ennustavien geneettisten ja biolääketieteellisten markkereiden identifioinnin yksilötasolla. Näinollen projektin toteuttaminen edellyttää monitieteellistä osaamista (genetiikka, immunobiologia, mikrobiologia, kliininen lääketiede ja epidemiologia) eikä sitä ole mahdollista toteuttaa minkään yksittäisen tieteenalan keinoin.

Yksilöllistetyn terveyden tutkimuksessa on mukana integratiivinen ajattelutapa tutkimuksesta käytäntöön. Miten oma tutkimuksenne näkyy tässä kontekstissa? Onko hankkeellanne muitakin  kuin tutkimuksellisia yhteistyötahoja?

Projektin tarkoitus on tuottaa tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää keliakian kliinisessä työssä muun muassa keliakian diagnostiikassa sekä hoidon toteuttamisessa ja seurannassa. Tulokset voidaan ottaa käyttöön nopeasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä Keliakian Käypähoitosuosituksissa. Suomen Keliakialiitto on lisäksi yksi projektin keskeisiä yhteistyötahoja, minkä johdosta tutkimustulosten kommunikointi potilasjärjestölle (=edunsaajalle) tulee olemaan helppoa ja tehokasta.  

Paljon melua tyhjästä vai suuri käytäntöjen muutos? Arvionne siitä, miten ja milloin yksilöllisen terveyden edistämisen lähestymistapa tulee näkymään selvästi terveydenhuollon toiminnoissa?

Tällä hetkellä keliakian diagnostiikka ja hoito on varsin kategorista ja yksilökohtaiset tarpeet jäävät usein huomioimatta. Arvioimme, että tulevaisuudessa pystymme potilaan genomin, mikrobiomin ja immunobiologisten ominaisuuksien avulla ennustamaan keliakian taudinkulkua ja sekä vastetta gluteenittomalle hoidolle. Näinollen pystymme kenties tulevaisuudessa räätälöimään potilaiden seurannan gluteenittoman ruokavaliohoidon aikana kunkin potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. DIG In Health -projekti on yksi merkittävä askel kohti tätä tavoitetta mutta on luultavaa, että tulokset tulevat vaikuttamaan terveydenhuollon käytäntöihin vasta tulevaisuudessa.

Julkaisut:

Lindfors, K., Ciacci, C., Kurppa, K. et al. (2019). Coeliac disease. Nature reviews. Disease primers, 5(1), 3. https://doi.org/10.1038/s41572-018-0054-z. Linkki julkaisuun

Fuchs, V., Kurppa, K., Huhtala, H. et al. (2019). Serology-based criteria for adult coeliac disease have excellent accuracy across the range of pre-test probabilities. Alimentary pharmacology & therapeutics, 49(3), 277–284. https://doi.org/10.1111/apt.15109. Linkki julkaisuun

Yohannes, D. A., Freitag, T. L., de Kauwe, A. et al. (2017). Deep sequencing of blood and gut T-cell receptor β-chains reveals gluten-induced immune signatures in celiac disease. Scientific reports, 7(1), 17977. https://doi.org/10.1038/s41598-017-18137-9. Linkki julkaisuun

Mansikka, E., Hervonen, K., Kaukinen, K. et al. (2019). Gluten Challenge Induces Skin and Small Bowel Relapse in Long-Term Gluten-Free Diet-Treated Dermatitis Herpetiformis. The Journal of investigative dermatology, 139(10), 2108–2114. https://doi.org/10.1016/j.jid.2019.03.1150. Linkki julkaisuun

Ludvigsson, J. F., Ciacci, C., Green, P. H. et al. (2018). Outcome measures in coeliac disease trials: the Tampere recommendations. Gut, 67(8), 1410–1424. https://doi.org/10.1136/gutjnl-2017-314853. Linkki julkaisuun

Kauma, S., Kaukinen, K., Huhtala, H. et al. (2019). The Phenotype of Celiac Disease Has Low Concordance between Siblings, Despite a Similar Distribution of HLA Haplotypes. Nutrients, 11(2), 479. https://doi.org/10.3390/nu11020479. Linkki julkaisuun

Fuchs, V., Kurppa, K., Huhtala, H. et al. (2018). Delayed celiac disease diagnosis predisposes to reduced quality of life and incremental use of health care services and medicines: A prospective nationwide study. United European gastroenterology journal, 6(4), 567–575. https://doi.org/10.1177/2050640617751253. Linkki julkaisuun

Pekki, H., Kurppa, K., Mäki, M. et al. (2017). Performing routine follow‐up biopsy 1 year after diagnosis does not affect long‐term outcomes in coeliac disease. Aliment Pharmacol Ther, 45: 1459-1468. doi:10.1111/apt.14048. Linkki julkaisuun

See, J. A., Kaukinen, K., Makharia, G. K. et al. (2015). Practical insights into gluten-free diets. Nature reviews. Gastroenterology & hepatology, 12(10), 580–591. https://doi.org/10.1038/nrgastro.2015.156. Linkki julkaisuun

Keliakia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Linkki sivustoon