Dysleksia: geenitausta, aivotoiminta, keinot sen voittamiseksi (DYSGEBRA)

Mikä on tutkimushankkeenne ydin? Mitä tutkitte ja miksi?

Dysleksia: geenitausta, aivotoiminta, keinot sen voittamiseksi (DysGebra) -hankkeen ydin on lukivaikeuden eli dysleksian mysteerin avaaminen niin pitkälle, että voimme saamamme tietämyksen perusteella minimoida dysleksian oppimiselle aiheutuvat ei-toivotut seuraukset silloinkin, kun lapsen lukivaikeus on vakava. Tiedämme, että dysleksian taustalla ovat geneettiset tekijät, mutta emme tiedä niistä riittävästi. Tiedämme, että geneettiset epätyypillisyydet, joihin ongelma perustuu, realisoituvat aivotoiminnan tuloksina, mutta emme tiedä aivotoimintaan sen seurauksena syntyneistä "pullonkauloista" riittävästi. Tiedämme, että tehokkaalla puhutun ja kirjoitetun kielen yhteyksien harjoittamisella, mihin meillä on jo useimpia ko. ongelmia kohdanneita auttavat ratkaisut (GraphoGame-teknologia), ei pystytä vielä riittävästi auttamaan lapsia, joiden ongelmat ovat kaikkein (alin 1%) vakavimpia. Hankkeen tulosten voidaan ennakoida täydentävän tietämystämme mainituista pullonkauloista, mikä mahdollistaa interventiomenetelmiemme kehittämisen edelleen. Pyrimme todistamaan näiden päivitettyjen menetelmien vaikuttavuuden hankkeemme viimeisenä askeleena. Menetelmät edellyttävät todennäköisesti harjoittelun yksilöllistä räätälöintiä, missä merkittävänä lisäkeinona on hankkeen "big data" -komponentti, eli GraphoGame-peliä käyttäneiden satojen tuhansien suomalaislasten lokitietojen tilastomatemaattinen analyysi. Se tuottaa havaintoja sellaisista alaryhmistä, joilla oppiminen on osoittautunut erityisen vaikeaksi. Sama havaintomateriaali antaa luultavasti vihjeitä siitäkin, miten harjoitteluympäristön adaptaatioproseduuria voidaan parantaa.

Nykyään puhutaan paljon moni- ja poikkitieteisyydestä sekä tieteidenvälisyydestä. Ovatko ne vain kuluneita, päälle liimattuja yhteistyön muotihokemia vai onko niillä joku selkeä välineellinen merkitys hankkeessanne?

Tavoittelemme ratkaisua ongelmaamme yhteistyöllä, jossa parasta mahdollista tieteellistä tietoa yhdistetään geenitutkimuksen, aivotutkimuksen, neuropsykologian, oppimisen tutkimuksen, tilastomatematiikan ja tietotekniikan tieteenaloilta. Ilman yhteistyötä ei tehtäväksemme ottamaamme ongelmaa voi edes kuvitella pystyvänsä ratkaisemaan.

Yksilöllistetyn terveyden tutkimuksessa on mukana integratiivinen ajattelutapa tutkimuksesta käytäntöön. Miten oma tutkimuksenne näkyy tässä kontekstissa? Onko hankkeellanne muitakin kuin tutkimuksellisia yhteistyötahoja?

Integratiivista ajatteluamme tukee se, että välittömästi ongelmamme ratkaisukeinojen terävöidyttyä saamme ne jakeluun kaikille Suomen lapsille. Vastaavat ratkaisut on mahdollista viedä muuallekin maailmaan, niiden satojen miljoonien lasten tueksi, jotka eivät ilman parempaa opetusta päädy hallitsemaan lukutaitoa. Sivusto info.graphogame.com kertoo miten jo nyt maailmanmittainen etenemisemme on realisoitumassa yli 30 maassa työn alla olevassa tutkimuksessamme.

Paljon melua tyhjästä vai suuri käytäntöjen muutos? Arvionne siitä, miten ja milloin yksilöllisen terveyden edistämisen lähestymistapa tulee näkymään selvästi terveydenhuollon toiminnoissa?

GraphoGame adaptoituu tietoteknisesti jo nykymuodossaan yksilön kunkin hetkiseen osaamiseen, mutta tässä hankkeessa hankittavalla tiedolla on tavoitteena saada sitä merkittävästi tehostettua, sen jälkeen kun olemme selvittäneet ne viimeiset pullonkaulat (esim. erityinen geeniprofiili, tietty aivotoiminnan epätyypillisyys), joiden aiheuttamien esteiden avaamiseen meidän on keskityttävä.

Hankkeemme vaikuttavuus ulottuu melko välittömästi myös Suomen ulkopuolelle, vaikka se edellyttääkin periaatteidemme mukaisesti kieli/kirjoitusjärjestelmä- ja kulttuurispesifiä tutkimukseen pohjautuvaa sovittamista kaikkialle, missä tätä tukea pyritään tarjoamaan oppijoille. Ne täydennykset, jotka tällä tutkimuksella saadaan aikaan, pystytään lisäämään siihen tietämykseen, minkä olemme tutkimalla jo koonneet esim. Afrikassa, jonka useammassa maassa GraphoGamen vaikuttavuuden ja toimivan käyttötavan tutkimuspohja on lähes Suomea vastaavassa tilanteessa. Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanut hankkeen siinä määrin tukensa piiriin, että lukiongelmien käytännön ongelmat on voitu ratkaista viemällä harjoitusympäristömme laajamittaiseen jakeluun Suomessa. Se on tapahtunut jo vuosia hyvin tuloksin. Mutta näitä sinänsä hyviä tuloksia kaunistamaan tarvitaan vielä tämä tutkimus, jonka avulla uskomme oppivamme keinot, joilla tuloksellinen apu ulottuu myös kaikkein haastavimpia ongelmia kohdanneisiin.

Julkaisut:

Lyytinen, H., Eklund, K., Ronimus, M., & Lyytinen, P. (In press) Lukemaan oppimisen vaikeudet, niiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. In M. Takala & L. Kairaluoma (Eds.), Lukivaikeudesta lukitukeen. Gaudeamus.

Linkki DYSGEBRA-projektin verkkosivuille

Project’s web page: https://www.nmi.fi/hankkeet/dysgebra/